On olemassa ihmisiä, jotka ovat samanlaisia seurasta riippumatta. Jotkut ovat lempeitä ja mukautuvia joka tilanteessa, toiset taas eivät mukaudu vähääkään.
Sitten on niitä, jotka tietoisesti tai tiedostamattaan asettuvat siihen tilaan, joka on vapaana. Huomasin pari päivää sitten olevani sellainen. Olen luultavasti aika oma itseni riippumatta tilanteesta, ainakaan en koe kauheasti sensuroivani sanomisiani, mutta persoonassani on monia puolia, jotka vaihtelevat ystävällisen sovittelijan ja despoottimaisen provokaattorin välillä. Olen kuvitellut olevani aika hallitseva persoona, mutta nyt hämmästyksekseni huomasin, että se taidankin olla minä, joka mukautuu ryhmätilanteessa.
Minulla on kaksi yhtyettä, joissa tämä ilmenee selvästi. Molemmat ovat minulle hyvin tärkeitä, ja suhtaudun molempiin äärimmäisellä vakavuudella ja intohimolla.
Toisessa työskennellään kolmen hyvin erilaisilla musiikkimieltymyksillä varustetun ihmisen kesken, jossa kaikki ovat luonteeltaan liidereitä, ja huonoja tekemään kompromisseja. Ideoita piisaa yllin kyllin, ja asioita saadaan aikaiseksi kovalla tahdilla. Olen asettunut hyvin sovittelevaan rooliin. Tavoistani poiketen tuon omia ideoitani esiin aika varoen ja vähin äänin.
Toisessa taas on kysymys enemmän harmonisesta ystäväporukasta. Siinä taas olen paljon kärkkäämpi kaikenlaiseen härnäykseen ja vastarannankiiskeyteen.
Uskon, että luovan bänditoiminnan kannalta ihanteellinen tilanne olisi sellainen, jossa on sopivassa suhteessa yhteneviä ja eriäviä näkemyksiä. En ole tehnyt mitään tietoisia roolivalintoja, mutta näemmä pyrin asettumaan sellaiseen rooliin, joka tasapainottaa kokonaisuutta ihanteellisempaan suuntaan.
Hauskaa on myös se, että samoissa yhtyeissä olen aiemmin ajatellut hyvinkin tarkkaan samantyyppisesti musiikillisessa mielessä, eli että täytän siellä olevat aukot. Toisin sanoen pyrin olemaan siellä, missä äänialan, rytmiikan, estetiikkojen ja saundien puolesta on minulle tilaa siten, että lopputuloksessa olisi sopivasti vääntöä ja väännöttömyyttä. Mutta tämä rooliasia oli aivan uusi huomio.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti