Meitsijäbän tsetit

Etenkin Radixin myötä on tullut nyt tuumailtua muutamia vastaan tulleita seikkoja.

Ensinnäkin tuo Breivikin mielentila-analyysi on aikamoinen show. Otsikot huutaa, että "Breivik saattoi olla lapsena hyväksikäytetty". Olisikohan mielentilatutkimuksia tehty, mikäli kyseessä olisi ollut muslimi? "Mohammed Atta oli koulukiusattu", "Osama bin Ladenin äiti oli alkoholisti".

Meidän kulttuurissa alhaisia paska-aatteitaan äärimmäisen väkivallan keinoin ajavat halutaan nähdä uhreina. Jonkun käsittämättömän kurjan asian myötä on syrjäydytty ja ajauduttu tekemään jotakin karmeaa. Kummallisen vähän vaikkapa Breivikin kohdalla puhutaan siitä sen ideologiasta, ehkäpä siksi kun se on pelottavan läsnä omassa yhteiskunnassamme. Muslimiterroristien kohdalla kyllä puhutaan pyhästä sodasta, mutta omien natsi-imbesillien kohdalla kyse jostakin helvetin koulukiusauksesta.

Olen tsekkaillut koulukiusausta molemmilta puolilta, ja se on ilmiö, jota vastaan tulee taistella kaikin keinoin, mutta se on silkkaa idiotismia ja silmien sulkemista, että tuollaisiin tapauksiin lähdetään etsimään syitä lapsuustraumoista. Uskon, että lapsuus määrittää ihmisen persoonan, mutta isompi kysymys tämän aiheen tiimoilta olisi mielestäni se, että minkä vuoksi osa ihmisistä turvaa traumoineen terapeuttiin ja osa Hitleriin. Tämänhetkisellä lööppipsykologisoinnilla annetaan epäsuorasti oikeutus sille, että jos olet joskus kokenut paskaa, niin sinulla on tietyllä tapaa oikeus kostaa se yhteiskunnalle.

---

Toinen juttu on tuo avustustyö ja rahan antaminen keräyksiin. Kuulin, että Unicefin osalta menee joku 20% toiminnan kuluihin, kun taas kirkon kautta menevistä avustuksista menisi vain 5%. Tässä onkin ison dilemman paikka. Mielestäni epärelevantti kysymys on se, että mihin henkiolentoon itse uskoo tai on uskomatta. Avustustyössä ylipäätään ei pitäisi olla kyse avustajan ongelmista, vaan avustettavan. Näin ollen vaakakupissa lienee uskonnon edut ja haitat köyhien ihmisten keskuudessa. Jos katsoo afrikkalaisia kestävyysjuoksijoita olympialaisissa maaliintulon jälkeen, niin on helppo nähdä, että uskonto on ollut heille suuri voimavara elämässä, ja se on selvästi ollut auttamassa heitä pois köyhyydestä ja kurjuudesta. On helppo nähdä, että ristinmerkeissä ei ole kysymys imagon luonnissa, toisin kuin vaikkapa jenkkiurheilijoiden kohdalla. Mutta sitten taas pitäisi miettiä sitä, että onko mihinkään uskontokuntaan kuuluminen eduksi köyhissä maissa. Että jos tukee kirkon toimintaa Somaliassa, niin mitä se aiheuttaa yhteiskunnassa, jossa islam on suuressa osassa. En tiiä en.

------

Näin tuossa aamulla yhden kaverin bussissa, jonka totesi, että "Hankalahan sitä on määritellä, että minkä vuoksi Kari Peitsamo on nero ja Sepi Kumpulainen ei.". Olin samaa mieltä. Raja on hiuksenhieno, mutta ratkaiseva. Saman rajan paremmalla puolella on myös Dxxxa D, jonka albumi Sydänten taksikuski vetelee juuri viime kierroksiaan soittimessani. Minulla oli valtavat odotukset levyn suhteen, mutta tämä onkin paljon parempi kuin oletin. Suosittelen. Sanattomuus iskee.