Evoluutio ei ole tainnut ihan pysyä länsimaisen elintason kehityksen perässä. Eliitti lienee aina ollut asia erikseen, mutta jos tarkastelee rahvasta, niin elämme ensimmäistä kertaa aikakautta, jolloin ruokaa on tarjolla yli tarpeen. Tämä tulee ilmi esimerkiksi siinä, että uutisotsikoita selaillessa tulee hyvin usein vinkkejä siihen, kuinka kaloreita saa helposti kulutettua.
Tilanne on melko absurdi. Jos poissulkee kulinaristiset näkökannat, niin ihmisen tarvitsee ravintoa samaan tapaan kuin auto tarvitsee polttoainetta, eli käyttötarpeen mukaan. Bensaa kuluu kilometrien myötä. Nyt on valtava tarve tankata se tankki piripintaan ja sen jälkeen pitää keksiä paikka, jossa kävisi ajelemassa, jotta pääsisi tankkaamaan lisää.
Nykyihminen ei toki kuluta energiaa ja kaloreita luonnostaan yhtä paljon kuin aiemmin ihmiset ovat kuluttaneet, sillä kulutus nousee monella ainoastaan vapaa-ajan harrasteiden myötä. Myöskin nykyinen kauneusihanne patistaa kaloritarkkailuun, etenkin naisilla. Miehiltä taidetaan edellyttää lähinnä kohtuutonta määrää tarpeetonta lihasmassaa.
Mutta nämä seikat eivät aivan täysin poista sitä kummallista ilmiötä, että melkeimpä jokainen länsimainen ihminen käyttää ravintoa paljon enemmän kuin tarvitsee. Ja samainen ihminen puhuu ruoan hinnan noususta, ja kenties vihreistä arvoista ja kulutuksen vähentämisestä.
Ruoan poisheittämisen puolesta puhutaan paljon, niin yksityishenkilöiden kuin ravintoloiden ja kauppojen osalta. Luulen, että kaikki ihmiset allekirjoittavat sen, että ruokaa ei pidä heittää hukkaan. (Uskon, että dyykkausta vastustavilla kauppiailla on kysymys vain oman myynnin turvaamisesta.)
Mutta sitä ei pidetä niinkään paheksuttavana, että ihminen tempaisee wok-pannullisen sapuskaa yhdeltä istumalta. Se on pikemminkin hassua.
Itse olen aika ajoin hyvinkin kova syömään, ja mikäli ruoka on oikein hyvää, niin sitä saattaa syödä vaikka kuinka paljon. On suuri nautinto syödä, jos ruoka maistuu hyvältä. Mutta onko mitään muuta syytä syödä yli oman kulutuksensa kuin se, että tekee mieli syödä?
Joku karppauskriitikko tuossa puhui, että ylipainoon on nyt keksitty vihdoinkin tehokas ratkaisu: liikunta. Voisin siihen vielä lisätä sellaisen vallankumouksellisen ratkaisun kuin syöntimäärien asettamisen kulutuksen tasolle.
Niin. Karppaus. Herranen aika. On taas keksitty täydellinen tuote telkkaria katsoville perheenäideille, joilla on jäänyt vähän raskauskilot päälle. Et liho, vaikka syöt enemmän ja et liiku.
Minulla on henkilökohtaiset eettiset syyni manailla lihansyöntiä ja lihatuontantoa alimpaan helvettiin, mutta ilman niitäkin on kyllä sanottava, että karppausbuumi on aika kehno juttu ympäristön kannalta. Paitsi tietenkin jos ajattelee linkolalaisittain, niin ehkäpä saamme tuon avulla karsittua pidemmän päälle maapallon väestöä mukavasti. Jopa minun ravintotietämyksellä voi tehdä päätelmän, että pidemmän päälle kyseessä ei ole ihan kauhean terveellinen ruokavalio, nääs.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti