Vähemmistöjen tai vähäosaisten oikeuksien puolustamista käsittelevässä keskustelussa on sellainen kiinnostava pointti, että moni tuntuu pelkäävän jäävänsä itse vähemmistöksi. Oletteko huomanneet? Olen nähnyt useita mielipiteitä, joista äärimmäisimmät tuntuvat olevan huolissaan siitä, että onko suomalaisella miehellä kohta enää oikeutta olla hetero tai syödä lihaa tai mitä ikinä.
Ksenofobia ja erilaisuuden pelko ylipäätään on ihmiselle aika luonnollista, tai ainakin oletan, että monella nykyihmisellä esiintyvä aito kunnioitus ja avoimuus muita kulttuureita ja ajatustapoja kohtaan on hyvin poikkeuksellinen ilmiö maailman historiassa. (On toki vähän hankala sanoa, että kuinka moni ihminen nykyäänkään on yhtä kunnioittava ja avoin kuin dalai-lama tai Pekka Haavisto ainakin julkisuuskuvaltaan ovat.)
Vihahommat erikseen, mutta oletan siis, että ennakkoluuloisuus kaikkea erilaisuutta kohtaan on äärimmäisen inhimillistä ja luonteenomaista kaikille kulttuureille maailman historiassa. Olen mielelläni väärässä, jos joku haluaa todistaa toisin.
Vaikka olen rajusti eri mieltä, niin tavallaan kyllä ymmärrän myös tuota maahanmuuttokriittisyyttä sikäli, että ihmiset haluaisivat, että ensin hoidettaisiin oman maan ongelmat. Se on oikeastaan tätä kirjoitusta ajatellen ihan toissijaista, että ovatko he oikeassa tai väärässä, tai pitäisikö sodan jaloissa olevia tai nälkään kuolevia auttaa, ja jos, niin miten. Kiinnostavaa on minusta nimenomaan se, että maahanmuuttajien tukemista kritisoitaessa ollaan huolissaan siitä, että joudutaanko tätä tietä pitkin itse huono-osaisiksi. On kivaa, että vähempiosaisia autetaan, mutta on vielä kivempi pysyä itse etuoikeutetumpana. Tämä on nyt toki vähän tämmöistä kärjistämistä, ja ymmärrän kyllä, että kritiikissä on kyse kansantaloudellisista seikoista ja kaikesta muustakin, mutta minua kummeksuttaakin nimenomaan se, että jotkut perustelevat kritiikkiään nimenomaan sitä kautta, että viedäänkö tässä nyt tavallisen ihmisen oikeudet olla tavallinen.
Tai aivan yhtälailla vaikkapa homojen kirkkohäät. Tajuan sen, että osa ihmisistä tykkää lukea Raamattua tarkemmin kuin toiset, mutta se on hankalampi tajuta, että kuinka se olisi keneltäkään heterolta pois, jos siellä kirkossa homojakin vihittäisiin. Ja kuinka ihmeessä joku voi olla huolissaan heteroiden oikeuksista olla heteroja? Varmaankin moni teksti myös kirjoitetaan silkasta provokaatiosta, mutta joka tapauksessa koko aihe on täysin absurdi. Eihän homojen oikeudet vaikuta heteroiden elämään yhtään mitenkään!
Kah, tulinpa alussa epähuomiossa näemmä heittäneeksi sekaan lihansyönninkin. Mitäpä siitä nyt sitten muka sanoisi. Muuta kuin että siihen kenelläkään ihmisellä ei ole minkäänlaista oikeutusta. Mutta se nyt meni jo sitten vähän aiheen viereen.
Täytyykin kuulkaa nyt lopettaa vähän lyhyeen, kun tuli saunomiskutsu. Hei hei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti